Johanin tarina #MeidänTarina

Johanin tarina #MeidänTarina

Johanin tarina #MeidänTarina

Saavuin Haagaan hieman hengästyneenä, sillä kiipesin pitkät portaat asunnolle. Ovella olivat vastassa Johan ja iloinen Emil koira. Emil ottaa kaikki innolla ovella vastaan, mutta lenkillä hän saattaa välillä olla itsepäinen. Tätä ei ensinäkemältä uskoisi.

Emil on 8-vuotias labradorinnoutaja ja hän ymmärtää käskyjä sekä suomeksi että ruotsiksi. On hauska seurata vierestä kuinka hyvin Emil ottaa kontaktia, kun Johan puhuu hänelle. 

Emilin ollessa pöydän alla hän välillä liikuttaa kevyesti vasenta etutassuaan, jotta hänet huomattaisiin. Pieni sipaisun ääni kuuluu tasaisin väliajoin, kun juttelemme Johanin kanssa.

Johan alkoi käyttämään ulkoilutuspalveluja luettuaan Hufvudstadsbladetin Tassuvahdista tehdyn artikkelin. Hän on ollut yrityksen asiakkaana lähes alusta asti. Ensimmäinen hoitaja kävi lenkittämässä Emiliä noin vuoden verran, aina kaksi kertaa viikossa. 

Tarve palvelulle syntyi, kun pitkien työpäivien takia Emil joutui viettämään paljon aikaa yksin kotona. Johan halusi löytää tähän ratkaisun, joten hän otti yhteyttä Tassuvahtiin. Kun joku käy lenkittämässä päivällä Emiliä, voi Johan hyvillä mielin tehdä tarvittaessa pidemmän päivän töissä. Kotiin tullessa ei tarvitse kiireellä lähteä heti ulos ja potea huonoa omaatuntoa pitkästä poissaolosta.

Alunperin Emil kävi koirahoitolassa, mutta Tassuvahdin löydyttyä hän vaihtoi kotihoitoon. Hänestä tuntui paremmalta jonkun käydessä hakemassa Emil kotoota lenkille sen sijaan, että koira olisi pienessä kopissa odottamassa lenkille pääsyä. Lisäksi hoitolassa muiden koirien äänet sekä ympäristö tuntuivat stressaavan Emiliä. 

Haastattelun edetessä Emil ilmoittaa taas tassunsa avulla, että nyt olisi huomion aika. Johan antaa hänelle palkinnoksi luun, koska Emil on osannut odottaa niin nätisti. Emil menee innoissaan syömään luuta hetki sitten ostetulle valkoiselle matolle, josta Johan käy kiireesti siirtämässä hänet pois. 

Kokonaisuudessa Emiliä on käynyt ulkoiluttamassa noin 3-4 eri hoitajaa koko palvelun käytön aikana. Hoitajat ovat vaihtuneet noin vuoden väliajoin ja Johanin mielestä hoitajat ovat olleet sitoutuneita sekä luotettavia. Emilillä on ilmennyt nivelongelmia ja Johanin mieltä on rahoittanut se, että aina lenkin jälkeen hoitaja on kertonut, jos Emil ontui lenkillä ja miten lenkki muuten sujui. 

Nykyisin heillä ei ole enää tarvetta lenkeille muuttuneen elämäntilanteen takia. He voisivat kuitenkin tulevaisuudessa käyttää vuorokausivahtipalvelua viimeisimmän Tassuvahdin Noran kanssa. Aiemmin Emil on ollut yön yli hoidossa Johanin vanhemmilla Raisiossa. Vuorokausivahti kuitenkin mahdollistaisi hoidon tutussa kotiympäristössä.

Johan kertoo koiran omistamisen olevan hyvin sitovaa ja ulos on mentävä säällä kuin säällä. Emilin merkitys hänen elämässään on kuitenkin niin suuri, että hän ei vaihtaisi päivääkään!

Kirjoittaja: Melissa, Tassuvahti

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *