Esittelyssä uusi koirankouluttaja

Esittelyssä uusi koirankouluttaja

Tassuvahti on saanut tiimiinsä uuden jäsenen, Jasminin. Jasmin työskentelee yrityksemme tuoreena koirankouluttajana. Tässä blogissa pääset tutustumaan häneen hieman paremmin.

Kerro itsestäsi ja siitä, mikä on parasta työssäsi?

Olen ollut vantaalainen lähes koko ikäni. Olen koira-alan kevytyrittäjä ja lisäksi olen ollut kaupan alalla töissä noin 3 vuotta. Opiskelin merkonomiksi 3 vuotta sitten ja melkein heti perään lähdin suorittamaan eläintenkouluttajan opintoja Helsingin Amiedussa oppisopimuskoulutuksena. Minulta löytyy kotoa tällä hetkellä oma 4-vuotias saksanpaimenkoira ja 13-viikkoinen opaskoirapentu, jonka olisi tarkoitus asua meillä noin puolentoista vuoden ajan.

 Pienestä asti olen ollut eläinten kanssa tekemisissä, ja kun sain oman koirani 18-vuotiaana, niin innostuin samalla koirankoulutuksesta. Opiskelin tuolloin vielä merkonomiksi, mutta vajaan vuoden kuluttua päätin toteuttaa unelmani ja lähdin opiskelemaan eläintenkouluttajaksi. Opiskelussa pääaineena minulla oli koirat ja sivuaineena kissat.

Parasta koirankouluttajan työssä on se, kun pääsen työskentelemään eri asiakkaiden koirien kanssa ja oppimaan joka päivä jotain uutta. Työssäni yksikään päivä ei ole samanlainen. Lisäksi koirien koulutus ei tunnu juurikaan työltä, vaan se on mieluisaa tekemistä. Parasta on myös nähdä asiakkaiden onnistumiset ja koirien oivallukset.

Millaisissa ongelmissa pystyt auttamaan?

Pystyn auttamaan lähes kaikissa arjen ongelmissa kuten hihnakävely, ohitukset, rauhoittuminen, yksinolo ja arjen perustaidot. En ole vielä siinä vaiheessa uraani, että osaisin ratkoa kaikkia koiran käyttäytymiseen liittyviä ongelmia. Mikäli en pääse koirankoulutuksessa etenemään peruskoulutuksellani, ohjaan asiakkaan mielelläni asiantuntevammalle kouluttajalle, jolla on tarvittavaa osaamista. Koulutan myös rallytokoa, noseworkia ja agilitya alkeistasolla.

Mieleenpainuvin koulutuskokemus

Opiskelujen alkuaikoina kävin kouluttamassa muutaman kerran projektikoiria ja muistan kuinka yhdellä koiralla oli taipumusta juosta ulko-ovelle haukkuen aina ovikellon soidessa ja hyppiä vieraiden päälle. Ensimmäisen kerran jälkeen jätin asiakkaalle ohjeet kuinka toimia vastaavissa tilanteissa ja reilu viikon kuluttua saapuessani uudestaan asiakkaan luokse, soitin ovikelloa ja huomasin, että oven toiselta puolelta ei kuulunut enää lainkaan haukuntaa. Omistaja tuli avaamaan oven ja koira vielä malttoi todella hyvin odottaa, että pääsen sisälle asti riisumaan vaatteet. Siinä hetkessä olin sanoinkuvaamattoman iloinen siitä, kuinka nopeasti koulutus oli edennyt siihen pisteeseen.

Comments are closed.